Useimmat meistä kokevat stressiä joko ajoittain tai päivittäin. Pienet annokset stressiä voivat olla hyödyllisiä, koska ne auttavat reagoimaan nopeammin ja suoriutumaan paremmin, mutta pitkäaikainen stressi voi aiheuttaa monia haitallisia seurauksia sekä keholle että mielelle. Pitkäaikainen stressi voi vaikuttaa merkittävästi sekä fyysiseen että henkiseen terveyteen.
Miten stressiä hallitaan?
Stressin hallinta on tärkeää sekä keholle, terveydelle että iholle. Tässä on katsaus siihen, mitä stressi tekee keholle ja miten voit parhaiten käsitellä sitä.
Stressi heikentää immuunijärjestelmää
Akuutti stressi voi parantaa kehon valmiuksia pakenemiseen tai taistelemiseen, mutta pitkäaikainen stressi vaikuttaa negatiivisesti kehoon. Pitkäaikainen stressi voi heikentää kehon kykyä säädellä tulehdusreaktioita ja vähentää valkosolujen tuotantoa, mikä tekee kehosta alttiimman infektioille ja sairauksille. Krooniset sairaudet voivat myös pahentua stressin vaikutuksesta. Stressi voi myös muuttaa suoliston bakteerikantaa ja vähentää hyödyllisten bakteerien määrää.
Stressi vaikuttaa vatsaan
Stressi voi aiheuttaa vatsakipua. Stressi nostaa kehon energiatasoja, koska maksa vapauttaa ylimääräistä sokeria. Pitkäaikainen stressi voi johtaa kohonneisiin verensokeritasoihin ja lisätä diabetesriskiä. Stressi vaikuttaa myös aivojen ja suoliston väliseen kommunikointiin, mikä voi aiheuttaa kipua, turvotusta, närästystä ja ruoansulatusongelmia. Ei ole harvinaista, että stressaavina aikoina täytyy käydä äkillisesti vessassa.
Vaikutus ruokahaluun
Stressi voi vaikuttaa ruokahaluun eri tavoin. Jotkut tuntevat olonsa erityisen nälkäisiksi, kun taas toiset menettävät ruokahalunsa kokonaan. Korkea stressitaso voi vaikuttaa aivojen palkitsemisjärjestelmään, mikä lisää houkutusta syödä epäterveellistä ruokaa, joka sisältää paljon sokeria, rasvaa ja suolaa. Stressi voi myös lisätä vatsarasvan kertymistä, joka on erityisen haitallista naisille. Stressi saa kehon keräämään rasvaa sen sijaan, että se polttaisi sitä, mikä vaikeuttaa painonpudotusta.
Akne ja ihottuma stressistä
Stressi vapauttaa tulehdusta aiheuttavia aineita kehossa, mikä voi laukaista ihottumaa, psoriasista ja epäpuhtauksia ihossa. Stressi voi myös aiheuttaa kutinaa iholla ja päänahassa. Stressi voi johtaa talin ylituotantoon ihossa, mikä voi aiheuttaa aknea ja muita iho-ongelmia. Ei ole harvinaista, että iho-ongelmista kärsivät kokevat oireiden pahenemista stressaavina aikoina.
Häiriöt hormonikiertoon
Stressi voi häiritä hormonitasapainoa ja kuukautiskiertoa. Pitkäaikainen stressi voi vaikuttaa estrogeenin ja progesteronin tasapainoon, mikä voi aiheuttaa kuukautiskipuja, mielialan vaihteluita ja kuukautisten poisjäämistä.
Psyykkinen terveys
Pitkäaikainen stressi voi vaikuttaa negatiivisesti henkiseen terveyteen ja johtaa ahdistukseen, levottomuuteen ja masennukseen. Jos et saa koskaan aikaa palautua, keho uupuu ja stressistä toipuminen voi tuntua vaikealta. Siksi on tärkeää oppia hallitsemaan stressiä parhaalla mahdollisella tavalla.
Stressinhallintakeinot
Pitkäaikainen stressi ei ole hyväksi meille. Onneksi on olemassa useita keinoja, jotka voivat auttaa hallitsemaan stressiä kiireisessä arjessa. Lyhytaikainen stressi on normaalia, mutta kun stressi hallitsee elämää, siitä tulee ongelma. Ottamalla käyttöön muutamia stressinhallintatekniikoita voit parantaa sekä henkistä että fyysistä terveyttäsi.
Riittävästi unta
Varmista, että saat tarpeeksi unta. Tämä voi tuntua vaikealta, kun keho käy ylikierroksilla, mutta se on mahdollista. Riittävän unen ja levon avulla keho saa aikaa palautua ja tunnet olosi paremmaksi. Yritä nukkua 8 tuntia joka yö. Älä juo kahvia ennen nukkumaanmenoa äläkä käytä puhelinta sängyssä. Tämä antaa paremmat lähtökohdat nukahtamiselle.
Ole sosiaalinen
Läheisten kanssa yhdessäolo on todistetusti tehokas keino ehkäistä stressiä ja yksinäisyyttä. Varmista, ettei kalenteri ole liian täynnä, ja vietä aikaa niiden kanssa, joiden seurassa viihdyt.
Ruokavalio
Vähennä sokerin ja kofeiinin saantia. Kofeiini lisää kehon levottomuutta, kun taas sokeri nostaa verensokeria.
Meditaatio ja liikunta
Liikunta vapauttaa endorfiineja ja on erinomainen keino lievittää stressiä. Hyödynnä adrenaliinisi liikuntaan, jotta käytät sen positiivisesti. Meditaatio voi myös auttaa stressin hallinnassa. Meditaatio opettaa aivoja rentoutumaan ja auttaa vähentämään huolia. Aloita viiden minuutin meditaatiolla joka aamu ja lisää aikaa, kun pääset vauhtiin.
Luonnossa liikkuminen
Luonnolla on monille positiivinen vaikutus. Käy kävelyllä metsässä, vietä aikaa veden äärellä ja pysy liikkeessä. Ympäristönvaihdos voi auttaa katkaisemaan stressaavat arjen rutiinit.
Puhu jollekin
Jos koet vaikeuksia, voi olla ratkaisevaa, että puhut jollekin tuntemuksistasi. Keskustele jonkun luotettavan henkilön kanssa tai ota yhteyttä lääkäriin saadaksesi neuvoja ja vinkkejä stressin hallintaan.
Ota stressi vakavasti
Pitkäaikainen stressi voi nostaa verenpainetta ja lisätä sydänongelmien riskiä. Elämän tulisi olla muutakin kuin stressiä ja kiirettä. Selvitä, mikä aiheuttaa stressiäsi, ja tee parhaasi sen vähentämiseksi. Keskity siihen, mikä on elämässä tärkeää.
Onnea matkaan!
